MAAKUNTAVALTUUSTO 21.5.2021 KOKOOMUKSEN RYHMÄPUHEENVUORO
EMILIA SYVÄSALMI Eurajoki, Kokoomuksen ryhmän pj
Arvoisat maakuntavaltuutetut, Satakuntaliiton edustajat sekä
kaikki muut etäyhteyksin kokousta seuraavat.
Lämpimät onnittelut vielä Satakunnan vuoden kylälle – Vuorenmaan kylälle Säkylään!
Kokoomusryhmä hyväksyy kokouksen asialistan asiat sellaisenaan.
Koska tapaamme vain puolivuosittain ja nyt jo kolmatta kertaa etäyhteydellä, on tärkeää nostaa esille tiettyjä kokonaisuuksia kokousmateriaalista.
Aluksi kokoomusryhmä kuitenkin kiittää maakuntavaltuuston puheenjohtajaa, maakuntavaltuutettuja, maakuntahallitusta sekä erityisesti Satakuntaliiton henkilökuntaa ja maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilää, kuluneesta kaudesta. Kiitämme tehdystä työstä ja sopeutumisesta aina uuteen tilanteeseen – joita tällä nelivuotiskaudella on ollut enemmän kuin olisimme toivoneet. Satakuntaliitto ei ole tilanteissa jähmettynyt, vaan kehittynyt paremmaksi, ollut luotettava toimija ja löytänyt myös uusia tapoja toimia. Ryhmäkokouksessamme kiitettiin Satakuntaliiton hyvää henkeä ja asioihin tarttuvaa otetta useassa puheenvuorossa.
Nyt kun – toivottavasti – etenemme kohti normaalimpaa arkea, on syytä arvioida, mitkä poikkeusajan käytännöistä pitää säilyttää ja mistä voimme luopua. On selvä että ihmisen kohtaaminen on tärkeää, mutta toisaalta matkustuskuluissa havaitut säästöt ovat myös hyvä asia. Ehkä aina ei tarvitse matkustaa ja toisaalta etäyhteyksin tapaamisiin voidaan saada enemmän osallistujia. Kuten olemme lukeneet kokousmateriaaleista, kuluneena vuonna on todella tuotu yhteen satakuntalaisia toimijoita ja asioita on pohdittu laaja-alaisella yhteistyöllä poikkeusoloista huolimatta, ja se näkyy valmistelun laadussa. Ihmisiä on innostettu ja yhteistä tulosta on saatu aikaan. Tämä antaa toivoa maakuntamme tulevaisuudesta ja siitä, että olemme valmiita YHDESSÄ toimimaan maakuntamme hyväksi.
Maakuntajohtaja mainitsee vuoden 2020 olleen synkkä. Ja niin se monella tavoin oli. Silti tuo synkkyys ei leimaa kokousmateriaalia, vaan paljon on tehty maakuntaliitossamme myös vuonna 2020. Ja asioita on monella tavalla parannettu. Arviointikertomuksessa toivotaan edelleen kaiken tämän tekemisen vaikutusten parempaa arviointia, ja on totta, että lukija hengästyy käydessään läpi toimintakertomusta. Olisi hyvä tietää, kuinka lukuisat työryhmät ym. ovat aidosti vaikuttaneet esimerkiksi Selkämeren tilaan – vai ovatko vielä ollenkaan. (Tämä on asia, jonka haluamme nostaa vahvasti esiin – meren tila huononee koko ajan ja tehdyt toimenpiteet eivät välttämättä vaikuta kuin vasta vuosien päästä. Kuntien päätöksentekoon kommenteille tuoduissa vesialuesuunnitelmissa tähdättiin vuoteen 2027, lienee selvä, ettei meren tila parane nykyisillä toimilla siihen mennessä ja koska merialueiden tila on maakunnalle tärkeä asia, se vaatisi paljon suurempaa huomiota.) Takaisin vaikutusten arviointiin… Asia ei ole tietenkään helppo, maakuntaliiton tehtävä on tuottaa tietoa, suunnitella, kehittää ja auttaa kuntia. Kuinka onnistutaan mittaamaan missä on onnistuttu ja missä ei? Kuten ryhmämme on aiemminkin todennut – Satakunnan ongelmat ovat ennallaan – tosin nyt hyvin tunnistettuina ja tunnustettuina, nyt näihin ongelmiin pitäisi löytyä niitä ratkaisuja – toimintamalleja, jotka saisivat muutosta aikaan.
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lisäksi Satakunnan strategiatyö on iso osa kokousmateriaalia. Mitä tavoittelemme? Mikä on Satakuntaliiton päämäärä ja millä teoilla siihen päästään? Pohdinnassa ovat sekä pitkän aikavälin, aina vuoteen 2050 asti, skenaariot että lyhyemmän, seuraavan nelivuotiskauden vuosien 2022 – 2025 painopisteet. En ala toistamaan luonnoksessa esitettyjä painopistealueita, teemoja tai toiminta- ja kehityslinjoja. Ne ovat selkeästi luettavissa dokumentista. Ne ovat myös kaikki perusteltuja ja kokoavat jo aikaisempina vuosina esille tulleet haasteet ja vahvuudet sekä tavoitteet hyvin yhteen. Elinvoimainen, energinen, uudistuva, hyvinvoiva, vastuullinen ja osaava ovat positiivisia mielikuvia luovia sanoja. Nyt ne pitäisi muuttaa myös teoiksi.
Tietoa ja analyysiä on paljon – materiaalista olisi hienoa saada lyhyempiä esityksiä tietyn teeman ympäriltä, jotka olisi helppo käydä lävitse, vaikka kuntien hallitusten kokouksissa.
Toinen laajempi osa-alue, joka nousee materiaaleista esille, on Satakunnan houkuttelevuus. ”Suomi tarvitsee Satakunnan” on valtavan hyvä teema, mutta ihmisten aidot kokemukset ja tekeminen ihmisen tasolla on ainoa tapa saada positiivisuuskuvaa laajasti levitettyä. Ryhmämme mietti aloitteen tekoa, mutta riittänee, kun tässä toivomme, että Satakuntaliitto haastaisi kaikki satakuntalaiset jollakin keinoin lähettämään liiton somesivulle omia hienoja kesäkokemuksiaan Satakunnasta, liittyvät ne sitten maisemiin, kokemuksiin, hyviin palveluihin tai lähiruokaan. Toivomme, että satakuntalaiset itse brändäisivät maakuntaansa. Laajaa näkyvyyttä ei saada vain suunnitelmallisilla tehtyinä päivityksinä, vaan satakuntalaisten aitoina kokemuksina omasta maakunnastaan.
Oli hienoa lukea, kuinka tavoitteeksi on nostettu erityisesti nuorten kiinnostuksen lisääminen – tämän tulee kuitenkin tapahtua nuorten suosimissa kanavissa ja heidän elämänkokemustensa kautta. Perhettä perustavalle on tärkeä,ä että päivähoito sujuu, opiskelijalle laadukas ja joustava opinpolku sekä sosiaalinen elämä muodostavat hyvän kokonaisuuden, luonnossa liikkuvalle taas helpot yhteydet luontoon ovat olennaisia. Kun saamme jaettua näitä positiivisia kokemuksia, joita Satakunta pystyy varmasti tarjoamaan, laajalle yleisölle, luomme samalla mielikuvaa hyvähenkisestä ja tulevaisuuteen katsovasta maakunnasta.
Siksi ryhmämme iloitsi myös kestävän kehityksen ja ympäristönmuutokseen reagoinnin sekä vastuullisuuden noususta maakuntaohjelman kärjiksi. Strategialuonnoksen sivulla 79 on hienosti tiivistetty, lainaan sieltä suoraan: Satakunnan maakuntaohjelman vastuullisuuden arvokärki korostaa kestävän kehityksen ulottuvuuksiin liittyviä näkökulmia, jotka ovat perustana maakuntaohjelman tavoitteille ja toimenpiteille. ”Vastuullinen Satakunta huolehtii luonnonarvoista, asukkaiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden hyvinvoinnista ja osallisuudesta, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimintatavoista sekä huomioi hyvän elämän tulevaisuuden mahdollisuudet. Vastuullinen tuotanto ja yhteisö ovat Satakunnan kilpailuetuja niin elinkeinoelämän kuin asukkaiden näkökulmasta. Vastuullisuus ja kumppanuus ovat lähtökohtia kaikessa toiminnassa, niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Satakunta koetaan turvallisena toiminta -ja asuinympäristönä. Maakunnan ympäristön ominaispiirteistä ja vahvuuksista huolehtiminen tukee maakunnan elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden ylläpitämistä sekä ekologista kestävyyttä.” Tämä on hieno kiteytys.
Kun pystymme luomaan kuvaa maakunnasta, joka tosissaan luo kestävää tulevaisuutta kaikilla elämän osa-alueilla, on se omiaan lisäämään kiinnostusta myös elää ja asua maakunnassa. Jos haluamme Satakunnan olevan viihtyisä ja turvallinen on meidän huomioitava tämä kaikessa päätöksenteossa. Korulauseet pitää muuttaa aidoiksi ihmisten elämää koskettaviksi asioiksi. (Ja pienenä lisähuomiona käytännön elämästä: kun nettiin kirjoittaa sanan Satakunta, ei ensimmäisellä sivulla ole yhtään matkailuun liittyvää linkkiä – tällaiset pienet asiat pitää tiedostaa ja niihin vaikuttaa. Meillä on useita sivustoja, joista satakuntalainenkaan ei ole tietoinen (visit satakunta, outdoors satakunta, satakunta.fi jne) – kuinka saisimme maakunnan kaiken hyvän tekemisen ja matkailukohteet samoille sivuille?)
Kolmanneksi haluamme nostaa esille tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Kokousmateriaalista käy esille, kuinka Satakunnan kehittämismenot henkeä kohden ovat murto-osa maan keskiarvosta.
Materiaaleissa esitellään selkeästi eri innovaatioklusterit – puhutaan Satakunnan älykkäästä erikoistumisesta.
Satakunta- strategia luonnoksessa on listattu kehittämistarpeita innovaatioklustereille s.38 sekä kehittämislinjauksia myös maakuntaohjelman molemmille toimintalinjoille (Kestävän kasvun Satakunta ja Hyvinvoiva väestö ja ympäristö) ja juuri ne ovat ne, joiden pitäisi olla kaiken toiminnan keskiössä. Nyt, kun tiedämme, miten asioita voidaan kehittää, pitäisi tämän kehitystyön onnistumisen olla laajan yhteisen toiminnan tavoitteena. Koulutus, asiantuntemus ja tieteeseen pohjautuva kehitys vievät asioita eteenpäin – koulutustaso, osaava työvoima ja sitä kautta yritysten menestys ja yhteinen maakunnan hyvinvointi nostavat Satakunnan uudelle tasolle.
Strategian valmistelussa, joka toki edelleen jatkuu, tehty työ pitää nyt jalkauttaa konkreettiseen tekemiseen. Kärjet pitää saada jokaisen aktiivisen satakuntalaisen tajuntaan – ja tämä työ on meidän kaikkien yhdessä tehtävä. Se ei onnistu ilman, että nyt liitteenä olevaa strategiaa avataan laajalti sidosryhmille monin eri tavoin.
Kaiken kaikkiaan kokoomusryhmä haluaa kiittää tuoretta otetta strategiamietinnässä ja toivoo, että siinä näkyvä ja viimeisillä sivuilla sanoiksikin kirjattu välttämätön tavoite ilmastokestävään talouteen siirtymisestä luo mielikuvaa maakunnastamme ajassa elävänä ja tulevaisuuden haasteita ymmärtävänä toimijana. Meillä on nyt kaikki menestymisen edellytykset kirjattuina edessämme – miten tähän työhön tartumme – mikä Satakunnan tulevaisuusskenaarioista käy toteen – se on jokaisen meidän vastuulla ja siihen jokainen meistä voi vaikuttaa.
Kokoomusryhmä toivottaa kaikille hyvää kesää ja viisautta katsoa tulevaan luottamushenkilöinä jatkaville valtuutetuille.